Aspergerin oireyhtymä ja autismin kirjo Suomessa

Autismin kirjon keskeisimpiä oireita ovat kommunikaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuus. Autismin pääoireet muodostavat niin kutsutun autistisen triadin, johon kuuluu sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation laadulliset poikkeavuudet, stereotypiat eli rajoittuneet, toistuvat ja kaavamaiset käyttäytymispiirteet ja kausittain vaihtelevat, syvät kiinnostuksen kohteet.

Viimeisimmän tutkimuksen perusteella autisminkirjon häiriön esiintyvyys väestössä on 1-3 prosentin luokkaa. Asperger-henkilöt kuuluvat autismin kirjon varjon alle, ja heitä arvioidaan olevan Suomessa noin 40 000.

Mia ja Asperger-diagnoosi aikuisuudessa

Kuopiolainen Mia Jäntti sai oman Asperger-diagnoosinsa vasta aikuisiällä. Diagnoosi autismin kirjosta tuli hänelle järkytyksenä. Samalla hänelle diagnosoitiin liitännäisoireyhtyminä ADHD ja Touretten oireyhtymä. Liitännäiset ovat yleisiä autismin kirjossa, ja niitä voi olla useita erilaisia.

– Diagnoosin saaminen tuntui järkyttävältä, kamalalta, kummalta ja toisaalta myös helpottavalta. Toisaalta se auttaa ymmärtämään itseä, ja vapautumaan olemaan sitä mitä on.

”Olen elänyt paljon erilaisten roolien kautta. Se on ollut aika raskasta.”

Mikä on normaalia?

Mian lapsuus oli melko tavanomainen, kirjava, ja hän oli muiden mielestä aivan normaali lapsi. Lapsena hän oireili hiljaisuudessa, ja kokemus ulkopuolisuudesta jäi jollain tavalla tunnistamatta. Koska lapsena Miaa ei tutkittu, diagnoosin saaminen aikuisena tuli pitkälti täytenä yllätyksenä.

– Minulla oli lapsena ADHD -tyyppistä ylivilkkautta, mutta muutoin kukaan ei epäillyt niiden oireiden takana olevan mitään sen erityisempää. Joskus äitini saattoi vitsailla, että olen riivattu.

Aspergeroireet näkyvät Mian elämässä käytännössä esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa. Muiden kanssa keskustellessa Mia jumiutuu herkästi toisen lauseisiin ja eleisiin. Kun ei ymmärrä, mitä toinen oikein tarkoittaa, erilaisuuden kokemus saattaa synnyttää kaipuun yksinäisyyteen.

– Minulla oli itselläni hyvin vahva stereotypia Aspergerista, samoin kuin Touretten oireyhtymästä. On tärkeää ymmärtää, että jokainen meistä on yksilö, Mia toteaa.

”Toisaalta on ollut ihanaa vapautua.
Jos tekee mieli vihellellä, naksutella tai olla vaikka muriseva leijona, niin ei ketään lopulta kiinnosta.”

Luovia yksilöitä

Margaret Boden (2010) esittää luovuuden olevan kyky keksiä ideoita jotka ovat uusia, jotka ovat yllättäviä, ja jotka tuovat itsessään jotain uutta arvoa. Autismin kirjon omaavat kykenevät ajattelemaan ja näkemään asioita uudella ja hyvin ainutlaatuisella tavalla, koska he kokevat todellisuuden kirjaimellisesti toisin kuin muut; tai ainakin, niinkuin kulttuurissamme normatiivisesti on ajatelu olevan hyväksyttyä tuntea ja ajatella.

Todellisuuden kokeminen poikkeavalla tavalla johtuu autismin kirjon diagnoosin saaneella niin sanotuista aistipoikkeavuuksista, kuten yli- ja aliherkkyyksistä liittyen ääniin, valoon, kosketukseen, hajuihin, makuihin ja väreihin.

Mia kuvaa aistimaailmaansa rikkailla sanoilla. Kun häntä pyytää kuvailemaan maalaamista, se on hänestä ”raivokasta, pelottavaa, ihanaa ja hengittävää”.

Autismikirjon henkilöitä yhdistää myös erityinen stressiherkkyys. Se saattaa tehdä elämästä joskus hankalaa.

– Joskus tulee vain liikaa aistiärsykettä. Saatan myös tuntea toisen ihmisen kosketuksen kipuna, Mia kertoo.

”Kuulen äänen ja näen paljon värejä ja muotoja. Sumua ja liejua. Valotanssia. Tuoksut avaavat railoja. Elämässäni on paljon värejä.

Mielessä runoja ja maalauksia

Viime aikoina Mia on maalannut paljon. Hän on pitänyt vuoden sisään kaksi taidenäyttelyä, yhden maakunnan kirjastossa, ja toisen julkisen tilan Keltsun tiloissa Kuopiossa.

– Kun maalatessa löytyy jotain uutta, se tuntuu mahtavalta kuin tanssi. Sitten toisinaan se on taas suoraa nylkemistä. Joskus vain rapsuttelen esiin uusia pintoja, Mia kuvailee.

Maalaamisen lisäksi Mia kirjoittaa harrastuksekseen runoja. Hän julkaisee niitä välillä sosiaalisessa mediassa ja ne saavat usein paljon hyvää palautetta.

”Runot tulevat niin, että sitä aamulla herää, nousee sängystä ylös, juo kupin kahvia ja lähtee vaikka kävelylle. Tai laahaa kotona. Niihin tarttuu ja kirjoittaa sitten ylös.”

Mia ihailee itse Gustave Dorean töitä, joiden jälki on siroa, täyttä ja kevyttä.

”Ne ovat miellyttäviä katsella. Myös raappajaat luovat mielettömiä taideteoksia seiniin, varsinkin kun aika hieman hellii niitä. Se on rajatonta.”

 

Tavallisia suunnitelmia

Vaikka Asperger tekisi Miasta aisti- ja sosiaalisine kokemuksineen ja elämyksineen normeista poikkeavan yksilön, niin tulevaisuudessa Mia tahtoo elää ja tavoitella samanlaisia asioita kuin muutkin ihmiset.

– Rakkaudellista elämää. Siinä kai on se koko paletti. Huomenna saatan haluta muuttaa Italiaan tai Lappiin keskelle metsää, haluan paljon ja kaikkea. On myös suurta rikkautta nähdä ja kokea, olla tässä ja nyt. Ottaa päivän kerrallaan.

Tämä visio ei oikeastaan kuulosta lopulta yhtään niin erilaiselta, kuin kenen tahansa muun toiveet hyvästä elämästä.

Ehkä emme olekaan niin erilaisia, kuin pyrimme mielessämme kuvittelemaan.

TEKSTI: Sini Kivikoivu
KUVAT: Niko Puumalainen

 

Kirjallisuutta:

Boden, Margaret A (2010) Creativity and art : three roads to Surprise, Creativity & Art, Oxford; New York : Oxford University Press

Irma Moilanen, Marja-Leena Mattila, Soile Loukusa ja Marko Kielinen (2012): Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla, lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim

Autismiliiton Asperger-esite: https://www.autismiliitto.fi/files/2713/Asperger-esite_23_painos_nettiin.pdf

Katso myös: https://www.autismiliitto.fi/autismikirjo