Nimi: Ville Miettinen
Ikä: 25
Syntymä- ja kotikaupunki: Kuopio
Oma formaatti: Musiikki

Ville. Kerro meille ilmaisumuodostasi. Mikä se on, ja kuinka olet siihen päätynyt?
Musiikki tuntui itselle luontevimmalta tavalta ilmaista itseään. En pidä omia sanoituksia esim. kauhean runollisina, mut kyllä ne musiikin seassa just ja just menee.

Mitä erilaisia taideprojekteja sinulla on vuosien varrella ollut?
Ongelma (2014->) Ongelmassa laulan ja soitan kitaraa ja teen biisit. Vaikutteita on kaiveltu esim. vanhasta punkista ja rockista.

The Cotards (2016->) Cotardsissa laulan ja suurimmaksi osaksi teen biisit. Soitin myös kitarat tuolle kasetille mikä tehtiin. Esikuvina toimivat 80-luvun alun amerikkalaiset hardcorebändit. Tää bändi on ollut vähän telakalla nyt.

Jukka Nissinen Band: Jukan bändissä oon soitellut kitaraa, bongoja, ämpäriä, huuliharppua… mitä milloinkin aina kun vaan joutaa Ylä-Savossa poikkeemaan muilta menoilta.

Roskamiehet: Toistaiseksi tällä nimellä soitetaan kaikkee 50-60 -luvun rock/garage/surf -klassikoita. Tässä laulan ja soitan kitaraa. Eka keikka tulossa maaliskuussa!

”Sooloura”: Tulee myös soitettua akkarikeikkoja. Ongelman biisejä ja joitain mitä ei ole vielä kehdannut Ongelmalle sovittaa. Ja onhan sitä muutakin pienempää projektia meneillään ja ollut meneillään joskus.

Mitkä asiat ajavat sinua tekemään taidetta?
Kai se on se, et yrittää sillä tavalla selittää itselleen itseään vaivaavia asioita. Tuntuu helpommalta tehdä näistä asioista biisi kuin esim. puhua jollekin. Sit on tietty bonusta aina, jos joku muukin saa siitä irti jotain! Oon kyllä vierastanut taide-sanaa puhuttaessa omista puuhailuista.

Pyritkö olemaan taiteessasi kantaaottava?
En sinällään. Pyrin enemmänkin rehellisyyteen, joka on minusta tavallaan jo aika kantaaottavaa.

Oletko koskaan opiskellut taidetta tai luovia aloja, ja jos, niin mitä siitä opit?
En ole.

Millaista palautetta olet saanut, ja mitä merkitystä kritiikillä sinulle henkilökohtaisesti on?
Pääosin varmaan positiivista. On kyllä kuultu myös kaikkee selän takana kyräilyä ja ihan suoraa vittuiluakin. Tärkeintä kuitenkin, että aiheuttaa jotain tunteita! Mielenkiintoista kuulla aina mitä muut ajattelee biiseistä, kun kaikilla on niin erilaiset näkökulmat ja saattaa huomata sitten itsekin uusia puolia tekemisistään. Ärsyttää vaan, kun ei osaa monesti vastata palautteeseen muuta kuin kiitos tai kiitos paljon. Oon kyllä kiitollisempi kuin miltä saatan joskus vaikuttaa!

Nyt seuraa ikuisuuskysymys: Mikä tai kuka on mielestäsi taiteilija?
Kai se on kuka tahansa ihminen, joka ilmaisee itseään luovasti jollain tapaa.

Voiko kuka vaan mielestäsi olla taiteilija, ja onko taiteilijuus mielestäsi tietoinen valinta?
Kaikki on varmaan taiteilijoita omalla tavallaan, mutta se on jokaisen oma asia tietty haluaako nähdä itsensä sellaisena.

Onko sinulla esikuvia? Kenen töitä sinä arvostat?
Tällä hetkellä inspiroi erityisesti Neil Young, Beatles, Juice Leskinen, Replacements, Buddy Holly, Big Star yms. Semmonen rehellisyys ja omantienkulkijuus on aina kiinnostanut artisteissa.

Entä onko sinulla alter-egoa?
Jaa-a, oikeassa seurassa ja ympäristössä sitä tuntee itsensä hyvinkin itsevarmaksi ja vapautununeeksi, mutta paljon on tilanteita myös, joissa ei meinaa saada sanoja ulos suusta millään ja tekis mieli vaan sulautua maisemaan. Ne tuntuu aika eri tyypeiltä.

Kyseenalaistatko koskaan sitä, miksi teet taidetta?
Kai se liittyy vahvasti tohon edelliseen kysymykseen, että tällä tavalla koittaa päästä semmoseen seuraan ja tilanteisiin, joista tulee itselle hyvä olo.

Kuinka pääset itse yli luovista blokeista tai kuivista kausista?
Yleensä tulee aina joku elämäntapahtuma joka inspiroi. Joku virke alkaa pyörimään mielessä ja siitä se sitten taas lähtee…

Nyt mennään henkilökohtaisuuksiin, mutta tämä on mielestäni tabuaihe joka koskettaa meitä kaikkia, ja jota on aiheellista murtaa ja tuoda ulos piilostaan. Oletko sinä kärsinyt mielenterveysongelmista, ja voiko taide toimia mielestäsi jonkinlaisena terapiamuotona?
En mistään mistä oisin menny tohtorille asti puhumaan, vaikka ehkä joskus ois ollut parempi mennä. Kai mulla jotain sosiaalista ahdistusta on ja tietynlainen ulkopuolisuuden tunne on seurannut läpi elämän. Sanoisin, että musiikki on auttanut tässä hyvinkin paljon.

Entä uskallatko vielä haaveilla ja uneksia? Mistä asioista sinä haaveilet?
Haluisin soittaa mahdollisimman paljon musiikkia eri paikoissa ja rakastua nyt ainakin.

Kuinka tärkeää sinulle on se, että ympärilläsi ja lähipiirissäsi on luovia ihmisiä?
Onhan se tärkeetä. Ennen Ongelmaa näitä ei oikein ollut ja tuntui välillä aika rankalta, kun ei pystynyt musajutuista juttelemaan oikein kellekään, vaikka se täytti niin ison osan omasta ajatusmaailmasta.

Onko oma perheesi kannustanut sinua olemaan luova?
Hmm… Lapsuudesta jäi käteen ehkä enemmän semmoinen ajatusmaailma, että rahat käytetään laskuihin sekä ruisleipään ja muu on humpuukia. Ei huono ohje sinällään! On sitä kannustusta myöskin onneksi saanut.

Onko sinulla luova kumppani?
Ei sinällään. Kyllä tulee jotain biisien raakileita läheteltyä joskus kavereille ja kysyttyä mitä mieltä. Joskus tulee kommenttia, joskus ei.

Millainen yhteisöllinen merkitys taiteella on sinulle?
On se minulle tärkeää, että porukka tulis toimeen keskenään ja tukis toisiaan.

Työskenteletkö mieluummin yksin vai yhdessä, tai kiinnostaako sinua taidekollektiivit?
Tähän mennessä se raaka luomistyö on sujunut sulavimmin yksin. Ois hauska koittaa kyllä kaverinkin kanssa, jos löytys samanhenkinen tyyppi. Esiintyminen on yleensä porukalla mukavampaa, mut on noissa soolokeikoissakin oma viehätyksensä.

Millä tavoin taidekasvatusta voisi mielestäsi kehittää ja miksi?
Niin en tiedä miten paljon on menty tässä eteenpäin/taaksepäin omista kouluajoista, mut voishan tuota luovien alojen merkitystä korostaa enemmänkin. Muistan musiikin tunneilta ainakin Beethovenin, Smoke on the waterin ja nokkahuilun.

Muuttaisitko jotakin Kuopion taiteentekomahdollisuuksissa tai kulttuuritarjonnassa?
Keikkapaikkoja tarviis ehdottomasti lisää. Semmosia minne ois helppo järjestää myös pienemmän profiilin tapahtumia.

Lopuksi: Mitä neuvoja tai rohkaisua antaisit sellaiselle henkilölle, joka on tehnyt taidetta itsekseen, jemmaillut sitä jonnekin pöytälaatikkoon, mutta ei ole jostain syystä vielä rohjennut julkaista sitä?
Ei kai siinä kun rohkeesti vaan ja heti ei välttämättä tule hyvää, mutta koko ajan kehittyy! Itseä ei ole ainakaan kaduttanut hetkeäkään sen jälkeen, kun astui ulos omasta kellarista.

Käy tsekkaa Villen bändien ja sivuproggisten sivuja: Ongelma, Cotards ja Jukka Nissinen.

Teksti: Bad Pablo
Kuvat: Internet