Didgeartisti Sigil Driftwood eli Matti Pirskanen – ”Taide notkistuttaa konkretiaa, vapauttaa suorittamisesta, lisää aivojen plastisuutta ja muistuttaa elämän väliaikaisuudesta”
Matti Pirskanen valmistaa didgeridoo-soittimia Sigil Driftwood -nimellä, minkä lisäksi äänitaiteilija vetää kesäisin didge-aiheisia workshoppeja. Soittimensa hän valmistaa mereltä ajelehtineesta ajopuusta.
Digi- ja äänitaiteilija Samu Kaivola – ”Taiteilijuus on mukava kupla, missä elää”
Samu Kaivola on synnynnäinen haaveilija, joka pyrkii pitämään luovat venttiilinsä avoimina. Fraktaaliaiheisilla kuvilla ja taiteen tarjoamalla eskapismilla voi paeta vaihtoehto-todellisuuteen, jossa ei tarvitse purra hammasta.
Lauluntekijä Jukka Nissinen – ”Liika kantaaottavuus ja etenkin ideologiat musiikissa tuppaavat syömään taiteellista vaikutelmaa”
Vieremän ylpeys ja normijätkä, nykyään omalla nimellään keikkaileva Jukka Nissinen ei piittaa alter-egoista. Jukka diggailee universaalia elämänkatsomustaan ja on varovainen optimisti, musajutuissa taas tärkeintä on ”tekeminen eikä yrittäminen”.
Elokuvataiteilija ja käsikirjoittaja Jaakko Väisänen – ”Kaikenlaista sivistystä ja luovuutta tulisi vaalia enemmän”
Käsikirjoittaja ja elokuvataiteilija Jaakko Väisänen uskoo nykyään, ettei luovuuteen tarvita päihteitä. Hän kokee ihmisen ja luonnon suhteen ilmaisussaan hyvin tärkeäksi, ja työstää parhaillaan Kuopion Puijon metsästä kertovaa Puijooga-lyhytelokuvaa.
Kuva-artesaani ja musiikin tekijä Iikka Korhonen – ”Joudun etsimään luovuudelleni rajoja, joilla saisin lopullisen mielenrauhan ja sen löytäminen lienee liian kohtalokasta”
Juttusarjassa ”Tietoisuuteen” muusikko ja kuvataiteilija, saatanallisten säkeiden suloposki Iikka Korhonen kertoo meille, miksi hän työskentelee mieluiten yksin, ja miksi on aika ajoin tärkeää haistatella jokaiselle kukkahattutädeille pitkät vitulat.
Sarjakuvantekijä Porsas.org – ”Osalla ihmisistä tuntuu olevan sisäinen pakko toteuttaa itseään taiteen keinoin, vaikka siinä ei ole mitään järkeä. Se hävettää, ellei ole hullu”
Kuopiolaislähtöisen Porsas.orgin anonyyminä pysyttelevä Neiti P. valaisee meitä ihmisen ja eläimen välisestä, häilyvästä rajasta ja koko ajan vähemmän raflaavista aikuisuuden haaveista.