Kuopion Kellari Ry ja galleria Ars Libera yhdistivät voimansa 19.1.19 järjestetyssä noisemusiikin ja taidenäyttelyn yhdistelmässä, Äänilabra 1.0:ssa.

Tapahtumassa esiintyivät kuopiolaiset Kozzzma ja Slave Existence, sekä myös Käki-nimellä tunnettu, kokeelliseen musiikkiin erikoistunut artisti ja äänitaiteilija Junkyard Shaman.

Ars Liberan galleria Suokatu 30:ssa

Kun saavuin paikalle Ars Liberan Suokadulla sijaitsevaan tukikohtaan, gallerian yläkerta vaikutti muutaman ihmisen vaeltelua lukuunottamalta sitä, ettei paikalla ollut juuri ketään. Ripustin vaatteeni yläkerran nurkassa nakottavaan, orvon näköiseen naulakkoon, joka oli kuitenkin täynnä takkeja.
Missä taika tapahtuu?

Markus Pitkäsen töitä esillä Ars Liberan galleriassa

Hoksasin alakertaan johtavat kierreportaat ja astelin ne alas, missä ilmanala sekä tunnelma vaihtuivat saman tien yläkerran ilmastoidusta miltei hikiseen. Hämärästi valaistun kellarin lattia oli tiivis ja täynnä hartaasti Kozzzman esitystä lattialta käsin kuuntelevia ihmisiä. Pujottelin tieni varoen hieman uneliaalta vaikuttavan ihmismassan lävitse, istutin itseni yhdelle räsymatoista ja syvennyin illan settiin.

Kierreportaat kellariin

Olin harmikseni täsmälleen sen verran myöhässä, etten ehtinyt kuunnella kuopiolaisen Kozzzman esityksestä kuin pari minuuttia. (Muistutus tässä  itselle ja ehkä muillekin: keikat ovat joskus niin lyhyitä, että kannattaa edes yrittää saapua ajoissa paikalle.)

Toni Kuosmasen yhden miehen bändin ytimessä ovat kuitenkin kitara, luupperi ja jonkinlainen midijärjestelmä. Se, mitä ehdin esityksestä kuulla, jäi kaikumaan päähäni sanana ”zen”.

Toni Kuosmasen Kozzzma

Illan toinen esiintyjä, Slave Existence oli kokemuksena mieleenpainuva. Yhden miehen rehellinen noise-elämys vei kuulijat David Lynchmäisen, pahaaenteilevän kohtauksen keskelle eikä päästänyt ketään varsinaisesti haaveilemaan, vaikka moni tuijottikin keikan ajan tiukasti gallerian valkovihreää shakkilattiaa.

Väkivaltaista tutkimusta syvälle ääneen, sen reunoille ja siitä spiraalimaisesti takaisin ulos kesti noin parikymmentä minuuttia ja jätti jälkeensä häiriintyneen mielentilan. Slave Existence onnistui tekemään meistä kirjaimellisesti äänimaailmansa orjia.

Slave Existence

Syvänsininen valo ja odottava hiljaisuus valtasivat tilan kun sille asteli illan pääesiintyjä, Junkyard Shaman.

Käki-nimelläkin avantgardista noise-musiikkiaan synnyttävä äänishamaani hyödyntää musiikissaan kaikenlaisia lähinnä romuksi kelpaavia arkiesineitä kuten cd-telineitä, kumirenksuja, jousia, muttereita, nuppeleita ja säilyketölkkejä, mitä vaan roskiksista dyykattavaa jätettä, ja luo siitä mielikuvituksellisesti musiikkia.

Biisin kehittyminen oli rauhallista, tyynnyttävää, salaperäistä ja parhaimmillaan lumoavaa. Keikan edetessä haaveilevat, maltillisesti kerrostetut ja unenomaiset tasot viipyilivät eteenpäin reilusti aikansa ottaen. Myös se, ettei luupperia käytetty turhaan joka kuudestoistatahdin välissä vaan hartaasti ja kärsivällisesti odottaen, oli aistien kannalta palkitsevaa.

Harvan kotoa löytyy enää cd-tornia, mutta kaatopaikkashamaani on keksinyt sillekin uutta käyttöä ja soitti sitä nyt jonkinlaisella narun päähän viritetyllä jousentapaisella saaden sen kuulostamaan Ateneumiin kelpaavalta maisemamaalaukselta.

Kaatopaikkarunoilija Junkyard Shaman

Esitykseen antoi oman lisänsä koko äänimaalauksen läpi kestävä, C-kasettikokoelman ja korvalappustereoiden kanssa suoritettava performanssi, jossa esiintyjä selaili ja etsiskeli ”sopivaa kasettia” soittimeensa aukaisten ja sulkien kasettilokeroa äänimeren velloessa sen taustalla.

Aivan kuin huomio olisi viety tarkoituksella entiseen roskaan, johonkin mikä on musiikissa jo kertaalleen unohdettu, mutta joka on ansainnut arvonsa takaisin: tai jonka parissa shamaani toteutti senkertaista manaustaan herätellen henkiin uudelleen jotain, mikä on ollut musiikissa joskus ratkaisevan tärkeää.

Junkyard Shamanista sai vaikutelman, että hän loi hetkeen jotain aidosti ainutlaatuista. Hän rakensi kaikelle ensin varmoin ottein pohjan ja kokeili sen jälkeen huolellisesti, mikä on sen rakenteisiin sopivaa: äänimassaa muovailtiin kuin rituaalia, ja kun se oli lopussa valmis, shamaani kruunasi koko komeuden töräytellen sen päälle vinksahtaneita runojaan saksofonilla.

Shamaani työssään

Tämä on tyypillistä Kuopion alakulttuuriskeneä. Tapahtumat ovat harvassa ja meininki on savolaisuudessaan joskus jopa skutsimaisen uugeeta, mutta kun löytää tiensä sen sisään, tunnelma on aidosti outo, lämmin ja tervetullut.

Koska alakulttuurin menoja ei myöskään ole Kuopiossa kuin harvoin yksi kerrallaan, niin tietää aina keikan jälkeen myös aina olleensa oikeassa paikassa.

Junkyard Shaman
Slave Existence
Kozzzma

Kellari Ry
Ars Libera/Kuopion kuvataiteilijat

Teksti: Bad Pablo
Kuvat: Milja Virtasola